Netissä surffaillessa saattaa löytyä hyviä korutarjouksia. Kultaa, timantteja, jalokiviä… Miksei siis hoitaa tätäkin ostotapahtumaa miellyttävästi kotikoneelta itselle parhaana mahdollisena ajankohtana? Lähin koruliike saattaa sijaita kymmenien kilometrien päässä, ja aukioloajat saattavat sijoittua päiväaikaan, juuri kun suuri osa kansasta on jumissa omalla työpaikallaan. Niin, miksi ei. Netissä maksaminen on turvallista, ja myös nettiostoksiin saa vaihto- ja palautusoikeuden.

TARKKANA KANNATTAA OLLA

Suomalaiset koruliikkeet, jotka operoivat netissä, ovat luotettavia ja mahdollisissa ongelmatilanteissa on apua saatavilla. Yksityisten arvokoruilmoituksiin suhtautuisin itse pienellä varauksella, ja vaatisin ainakin kalliimman ostoksen kyseessä ollessa edes jonkinlaisen aitoustodistuksen tai arvioinnin nähtäväkseni. Tottahan niitäkin voi tekaista, mutta vaatiipahan ainakin huijarilta lisää vaivaa.

Ulkomailta en lähtisi kalliita, aitoja koruja tilailemaan kovin helposti. Jos sattuu jostain löytämään epäilyttävän matalan korutarjouksen, kultaa alle sen kilohinnan tai muuta vastaavaa, voi olla varma, että kyseessä on huijaus. Joko koru ei ole aito, se ei ole täyttä kultaa, tai myyjällä ei rahat saatuaan ole aikomustakaan lähettää tuotetta. Suomessa ketku ehkä saadaan kiinni ja rahat palautettua, mutta jonnekin Hinkuintiaan lähetetty tonni on kadonnut iäksi. Löydettyäni ulkomaisen, kiehtovan korusivuston, yrittäisin tutkia yrityksen taustoja ja siitä annettuja arviointeja ensin, ja varmistaisin aitoustodistuksen ja palautusoikeuden olemassaolon.


Palautusoikeudesta ei tosin välttämättä iloa ole, sillä lähetyskustannukset jäävät monessa tapauksessa ostajalle ja saattavat olla hyvinkin korkeat kohdemaasta riippuen, varsinkin kun kyseessä on arvokas esine, jonka joutuu vakuuttamaan. Myyjä saattaa edellyttää myös muita erikoistoimenpiteitä lähetyksen turvaamiseksi. Vaikka uskoisin myyjäyrityksen olevan vastuullinen ja luotettava, minun tulisi olla absoluuttisen varma oikeasta koosta ja korun miellyttävyydestä, ennen kuin ulkomailta kallista korua tilaisin.

NETTIOSTAMISEN PLUSSAT JA MIINUKSET

Sama ongelma on edessä, tilaa sitten Suomesta tai Suomen takaa: miten tietää oikea koko? Rannekoru voi olla liian lyhyt, sormus liian suuri… Siksi suositeltavia lahjakoruja omalla nimellä ovat esimerkiksi kaulaketjut tai korvakorut (mikäli saajalla on rei’ät korvissa), ne eivät voi ainakaan olla väärän kokoisia. Jos on ostamassa korua itselleen, koko-ongelma ei vaadi kuin mittailua tullakseen ratkaistuksi. Mikäli korun on tarkoitus yllättää joku muu, vaatii suorastaan salapoliisityötä selvittää tämän sormien ympärysmittoja. Sitä paitsi pitäisi vielä tietää, että mihin sormeen henkilö sormuksen mieluiten laittaisi. Jos kyseessä on kihlasormus, sormen valinta on selvä, pitää vain mitata yksi sormi ja sitten jännittää, tuleeko kosinta hyväksytyksi. Pieni näpistys on helpoin keino selvittää oikea sormuskoko (ainakin johonkin sormeen) – hetkeksi ”lainata” lahjansaajan jotakin vanhaa sormusta, ottaa mitta ja palauttaa malli. Jollei tämä onnistu, eikä ole mitään luontevaa hetkeä sovituttaa esimerkiksi omia sormuksiaan yllätettävälle, ei auta kuin ottaa riski ja tilata summamutikassa jokin koko.

Verkkokaupasta ostettu kaulaketju

Nettikaupoissa palautus- ja vaihtoprosessi vie oman aikansa. Jos hyvä tuuri käy, kaupalla on myös fyysinen myymälä jossain lähistöllä, missä väärän kokoisen korun voi vaihtaa tai kenties mukauttaa oikean kokoiseksi. Suurennus tai pienennys saattaa kuulua hintaan varsinkin kalliimman korun kyseessä ollessa, mutta korun tulee olla käyttämätön – jos pienikin käytönjälki on havaittavissa, muutostyöt voi joutua maksamaan itse, ja se kustantaa monta kymppiä. Työ vie oman aikansa, vaikka korun veisi itse myymälään. Jos on postin varassa, lahjansaaja joutuu odottelemaan koruaan takaisin kenties viikkoja. Posti on välistä myöhässä, ja toisinaan lähetykset katoavat matkalla. Siksi kirjattu kirje tai vakuutettu lähetys on suositeltavaa, koska vain siten postilaitokselta saa korvauksia kadonneesta arvoesineestä. Mikäli lahjansaaja vaatii lahjan vaihtamista vain, koska tuote ei miellyttänyt, viimeistään tässä vaiheessa on hyvä ottaa hänet mukaan valintaprosessiin, että tulisi edes toisella yrittämällä mieluinen koru.

Nettiostelun huonoin puoli on ehdottomasti tuotteen palauttamisen tai vaihtamisen hitaus suhteessa myymäläkäytäntöön. Myymälään voi kävellä sisään ja palata oikean tuotteen kanssa, samana päivänä, vaikka voihan heiltäkin olla tuote loppuunmyyty, jolloin odottelemaan joutuu joka tapauksessa. Lisäksi myymälässä saa välittömästi vastauksia kysymyksiinsä, jos haluaa tietää vaikkapa korun takuusta tai puhdistuksesta. Muuten nettiostaminen on kaikin puolin myymäläshoppailua kivempaa: helppoa, nopeaa, vaivatonta. Myyjää ei tarvitse odottaa, nettikauppa on aina auki, ja postien aukioloajat ovat yleensö koruliikkeistä laajemmat, joten paketin voi hakea pitkää työpäivää tekeväkin. Lisäksi eri tuotteiden välillä voi puntaroida niin kauan kuin haluaa, eikä tunne tukkivansa jonoa.

Kun yritys ostaa toiselta yritykseltä palvelua puhutaan usein palvelun hyödyistä ja etenkin palvelun kustannustehokkuudesta. Puhutaan siitä, kuinka tehokkaasti palvelu tuotetaan mahdollisimman pienillä kuluilla. Mitä tehokkaammin toimitaan ja mitä vähemmän tästä syntyy kuluja, sitä korkeammalle todennäköisesti sijoitut kilpailutilanteessa. Tämä on normaalia jokaisen B2B palvelukauppaa tekevän henkilön arkea, mutta miksi samaa asiaa ei haeta selkeästi myös yrityksen työntekijöiltä ja työnhakijoilta? Miksi työnhakijalta ei haeta samaa ”kustannustehokasta” toimintamallia ja kykyä kuin yrityksen tarjoamalta palvelulta? Eikö työnhakija voi käyttää valttikorttina hänen kustannustehokkuuttaan? Vai onko suomalainen työnhakija aina ”kustannustehokas”, mutta koeajan jälkeen hinnan pitäisi nousta tai vauhti hyytyy? Todennäköisesti vauhti hyytyy joka tapauksessa.

Etätyö luo mahdollisuuksia tehdä työntekijän tekemisestä kustannustehokasta. Etätyö myös erottaa tehokkaan ja ahkeran työntekijän normaalista suomalaisesta työntekijästä.


Tehokas työntekijä pystyy etänä työskennellessään tekemään työn nopeammin, pienemmillä kuluilla sekä olemaan luovempi. Normaali suomalainen työntekijä katsoo Netflixsistä How I Met Your Motheria, syö muroja aamupäivään saakka ja vastailee vain kaikkein tärkeimpiin viesteihin ajoissa. Etätyötä tekevälle tulisi siis pystyä maksamaan vähemmän samasta työmäärästä kuin tekisi toimistolla paikan päällä tai saman verran suuremmasta määrästä työstä. Tähän on yksinkertainen selitys joka selittyy työntekijän kuluilla: Etätyötä tekevällä henkilöllä ei mene kuluja tai aikaa työpaikalle liikkumiseen tai työpaikalla syömiseen. Tämä olisi selkeä asia kun yritys tekee kauppaa yrityksen kanssa, mutta kun kyseessä on suomalainen normaali työntekijä joka on ”vaan töissä” niin palkka pysyy samana. Tehokas työntekijä ymmärtää tämän ja näkee asian yrityksen näkökulmasta, eli tekee töitä tehokkaammin, koska etätyö luo mahdollisuudet siihen.

Miksi etätyöskentely on (tai siis pitäisi olla sitten) tehokkaampaa?

Ärsykkeet: Ärsykkeitä työpaikalla ovat jatkuvat ylimääräiset keskeytykset ja yleistyneissä avokonttoreissa pieni häly jotka heikentävät tehokkuutta. Näitä ei tule kun työskennellään etänä jolloin tehokas työntekijä käyttää tätä hyväkseen ja toimii näin ollen paremmin. Ärsykkeitä taas riittää myös ”etätyöpaikalla” normaalille suomalaiselle työntekijälle. Jos ollaan kotona niin siellä on tv ja sohva, jos ollaan rannalla on bikinitytöt ja sixpackpojat, jos ollaan kahvilassa keskitytään siihen kakkupalaan jne.

Luovuus: Etenkin luovassa työssä eri ihmiset tarvitsevat erilaisia paikkoja ja ympäristöä toeuttaakseen. Tehokas työntekijä löytää paikkansa sekä keinonsa ja käyttää tätä hyväksi. Mikäli tuntuu siltä, että idea syntyy paperille parhaiten parin viinilasin jälkeen puistossa niin etätyö antaa tähän mahdollisuuden ja tulos on positiivinen sekä tehokas. Normaali suomalainen työntekijä taas vetää sen pullon viiniä ja luovuus loppuu siihen kun odotetaan Kaivohuoneen jonossa sisäänpääsyä.

Ikioma etätyöpiste

Työpiste: Jos etätyö on vakituista, ei toimiston tarvitse huolehtia työntekijä viihtyisästä työpisteestä, tämän siivouksesta yms, vaan kannettavan ja muun materiaalin hankkiminen työntekijälle riittää. Näin ollen yritys säästää tässä kuluja. Etätyöntekijä muokkaa työpisteensä itse
omannäköisesti juuri siellä missä haluaa milloinkin työskennellä. Tämän pitäisi vaikuttaa positiivisesti asenteeseen, mielialaan joiden summan tulisi olla tehokkaampi työjälki.

Työajat: Ihmisillä on eri rutiinit ja eri rytmit vireystilojen kanssa. Kun työskentelee etänä tämä antaa mahdollisuuden valita mihin aikaan tekee mitäkin. Osan työstä voi siis tehdä myös illalla, mikäli aikataulu antaa myöden. Normaali suomalainen työntekijä tosin siirtää tämän aamuksi ja toteaa aamulla, että illalla voisi olla parempi fiilis tehdä jne.

Kaiken kaikkiaan etätyö siis luo mahdollisuuksia olla tehokkaampi ja luovempi, koska työntekijä voi itse aikatauluttaa työt, luoda viihtyisän ja tehokkaan ympäristön ja toimia rauhassa ilman muita häiriötekijöitä. Mikäli yrityksellä on tehokas työntekijä, saa yritys tästä vielä enemmän irti etätyöllä. Tämä on siis tuloksellisestikin hyvä ratkaisu ja ehdottomasti kokeilun arvoista. Mikäli taas ei ole varmaa onko työntekijä tavallinen vai tehokas voi etätyön mahdollistaminen olla katastrofi. Etätyö tulee varmasti yleistymään tulevaisuudessa, mutta ennen kuin se yleistyy huomattavasti ja suuria tuloksia tuoden täytyy myös ”normaalien suomalaisten työntekijöiden” asenne muuttua. Tällöin tuon laiskan katastrofin voi välttää. Suurin asia ei siis välttämättä ole yritysten rohkeus antaa mahdollisuuksia etätyökokeiluihin, vaan suomalaisen työkulttuurin muuttaminen ja yksinkertaisesti asenteen muutos yrittäjä vs työntekijä kaskin asettelusta siihen, että työtä tehdään yhteisen hyvän vuoksi yhdessä. Tämä tulee viemään aikaa, mutta muutosta on tapahduttava ennen kuin Suomi on Kreikan kaltaisessa jamassa. Ennen tätä muutosta, yrittäjien täytyy noudattaa lausetta joka toimii monessa eri asiassa kun yritys haluaa tehdä uutta muuttuakseen paremmaksi: ”Riskejä pitää ottaa ja kokeilemalla se selviää”

– Tehokas ja etenkin Kustannustehokas Etätyöntekijä